Tanssit, Lavatanssit

Yhteystiedot

Tuusmäen Kyläyhdistys ry
puh. 045 341 0260

tuusmaki@gmail.com


Leena Suhonen
Puh. 050 544 5153


Koulu

Tuusmäentie 835


Tunnelilava ja Maamiesseurantalo

Tunnelilavantie 41


Uusimmat kuvat

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:423542 kpl

TUUSMÄEN HISTORIA

Tuusmäki sijaitsee Rantasalmen kunnan länsiosassa. Alue on pitäjämme vanhimpia viljelyalueita. Ensimmäiset kiinteät asumukset lienevät kohoneet seudulle jo 1200 luvulla. Alueen paikannimistöstä päätellen asukkaita lienee muuttanut myös Laatokan Karjalasta ja Hämeestä. Silloin oli tapana nimetä uudet seudut tutuilla entisen asuinseudun paikannimillä. Myös alueen sukunimistö 1500 luvulta tukee tätä olettamusta. Kylämme alue lienee aiemmin ollut, tänne muuttaneiden seutujen asukkaiden entisiä eränkäyntialueita.

Esinelöytöjen, pii-iskosten ja muiden asumismerkkien perusteella on havaittavissa, että alueella on ollut asutusta jo kivikaudella tuhansia vuosia sitten. Jo ennen Vuoksen vesistön purkautumista, jolloin nykyinen rantaviiva muodostui Saimaan pinnan laskiessa noin kymmenkunta metriä. Silloin kalastus ja metsästys olivat ihmisten tärkein elinkeino. Asutus ei liene tuolloin ollut kiinteää, vaan vaihteli saaliiden ja vuodenaikojen mukaan.

Käsitteenä Tuusmäki, Tuusmäen kyläkunta, paikalliset asukkaat käsittävät Tuusmäen,Pirilän ja Haapataipaleen kyläalueen. Alue toimi vahvana kasvukeskuksena 1600-1700 luvuilla ja ollen taloluvultaan pitäjämme suurimpia kyliä. Tuolloin järvistämme nostettiin paljon järvimalmia. Se jalostettiin paikkakunnan rautahyteissä harkkoraudaksi. Tuosta ajasta kertovat lukuisat vanhat rautahytit ja hiilimiilut. Rautahytit toimivat talojen, muutaman talon, tai suvun yhteisvoimin. Pitäjän sepät olivat myös tuolloin maankuuluja taidoistaan. Myöhemmin raudan sulatustekniikan kehittyessä malmi kuljetettiin muualle jalostettavaksi, raudan jalostuksen merkitys väheni ja viimein loppui kokonaan. Johtuen vuoriteollisuuden kehittymisestä ja tehden vanhat menetelmät taloudellisesti kannattamattomaksi.

Vahvana maatalousyhteisönä kyläkunta toimi ja pystyi kehittymään ajan vaatimusten mukaisesti.

Alueella on ollut runsaasti myös muut taloudellista yhteistoimintaa, harrastustoimintaa, tai muuta yhteistä kanssakäymistä. Toiminta kehittyi ajan myötä omatoimisesti,palvelukeskusten pitkien etäisyyksien ja myös tiestön puutteellisuuden takia.

Osuuspankkitoiminnan juuret ovat tosin lähtöisin kylästämme, sillä täällä perustettiin Suomen toiseksi ensimmäinen osuuskassa tammikuun 25 päivänä 1903. Nimeski tuli Tuusmäen Osuuskassa.

Nykyaika on tuonut muutoksia kyläkunnallemmekin. Pankki,posti ja kyläkaupat ovat lopettaneet. Yksi koulu kolmesta on enää toiminnassa. Väkiluku on vähentynyt, maa- ja metsätalous on edelleenkin kylämme vahva perusta. Toimivat tilat ovat vähentyneet, jatkavien tilojen karjakoko on kasvanut. Maidontuotanto alueella ei ole sanottavasti vähentynyt. Peltoa raivataan lisää, navetoita parannellaan ja kylällä näkyy vahva usko huomiseen.